KESKIKYLÄN KOULUN HISTORIAA

Keskikylän koulun eri vaiheista ja tapahtumista on koottu seuraaviin teksteihin joitakin asioita. Tekstit kertovat mm. koulun perustamisesta, kouluruokailusta, kouluterveydenhoidosta sekä järjestäjien tehtävistä.

Koulun perustaminen

Helmikuussa 1904 päätti Jalasjärven kuntakokous perustaa Keskikylään ylemmän sekakansakoulun. Koulun johtokunta julisti opettajattaren paikan avoimeksi ja julkaisi ilmoituksen Suomen Virallisessa lehdessä ja Uudessa Suomettaressa. Koululle hankittiin 15 kahdenistuttavaa pulpettia ja musta taulu. Opettajaksi valittiin Hilda Kokkola. Ensimmäisinä kouluvuosina koululuokat saattoivat olla hyvinkin "sekalaista sakkia", sillä kouluikäisten lasten lisäksi alkeisopetusta nauttivat usein isot pojankoltiaiset, melkein aikuiset miehet.

Keskikylän kansakoulu aloitti toimintansa aluksi Isak Vuorenmaan talon yläkerrassa, jossa nuori opettaja jakoi oppia 41 oppilaalle. Koulurakennuksen varsinaista paikkaa etsittiin kauan. Lopulta sopivaksi katsottu tila löytyi Kiviojan maalta, paikalta, jota kutsutaan myös Arkkumäeksi. Koulua rakennettaessa alkoivat kyläläiset kutsua paikkaa Toivonmäeksi, joksi sitä nykyäänkin kutsutaan. Koulun päärakennus rakennettiin vuonna 1906 rakennusmestari Birlingin piirrusten mukaan. Pihapiiriin rakennettiin samalla sauna, navetta, varastorakennukset ja kaivo.

Vuonna 1921 tuli voimaan yleinen oppivelvollisuuslaki, mutta Keskikylän koulua ei laajennettu, vaan se toimi edelleen supistettuna . Alakansakoulua ei voitu perustaa tilanpuutteen vuoksi. Siksi Keskikylässä toimi varsin pitkään antaen pienimmille lapsille perusopetuksen. Koulu pysyi supistettuna aina vuoteen 1953 saakka. Tällä hetkellä koulu on kolmiopettajainen. Koulua on remontoitu tietenkin koko sen olemassaolonajan, mutta viimeisin suuri remontti tehtiin aivan tämän vuosikymmenen alussa. Vuonna 1993 siirtyivät lakkautetun Mantilan ala-asteen oppilaat keskikylän ala-asteelle.

 

Keskikylän koululaisia lukuvuonna 1941-1942. Oikealla opettaja Lempi Koivusaari (o.s Aittoniemi)


Kouluruokailu

Vanhassa kansakoulussa pidettiin erityinen ruokatauko päivän tuntien lomassa lasten ennättäessä tänä 1-2 tunnin aikana pistäytyä kotona aterioimassa. Pian siirryttiin kuitenkin lyhyeen ruokataukoon, jonka aikana syötiin omia eväitä. Voileivät ja maidot kulkivat oppilaiden mukana, kylminä talviaamuina saattoi maitopullokin jäätyä matkan aikana. Koulun pöytäkirjoissa mainittiin koulukeittola ensimmäisen kerran vuonna 1913. "Kokkolan mamma" keitti joka päivä puuroa opettajien keittiössä . Oppilaat hoitivat ruuan jakelun ja tiskauksen. keittolan toiminta loppui 1926, kun johtokunta totesi ruoka-aineiden hankinnan yhä suurenevalle oppilasjoukolle mahdottomaksi. Keskikylään saatiin varsinainen keittola 1948, kun vanha saunarakennus kunnostettiin keittolaksi.


Kouluterveydenhoito

Vuoden 1948 Keskikylän vuosikertomuksessa on ensimmäinen merkintä terveydenhoitajan tarkastuksesta. Sisar Pussinen suoritti 21.10.1948 tavanomaiset mittaukset, punnitukset ja tarkastukset. Hän suoritti myös kurkkumätä ja jäykkäkouristusrokotukset. Koululääkäri tarkasti oppilaat saman vuoden marraskuussa ja koululääkäri tutki oppilaiden hampaita seuraavana vuonna.


Siivousta ja lämmitystä oppilaiden voimin

Joka aamu piti olla viimeistään 7.00 aamulla lämmittämässä luokkaa ja uuneja olikin aika monta, vaikkei koulussa ollut kuin yksi luokkahuone. Järjestäjät illalla koulun päätyttyä lakaisivat lattiat ja hakivat puut aamua varten. järjestäjien tehtäviin kuului myös kellon soittaminen, taulun pyyhkiminen, karttojen esiin otto, helmitaulujen nollaaminen ja juomavesiastioista huolehtiminen.

Lämmityksestä huolimatta kouluhuone oli talviaikaan todella kylmä. Saattoi käydä niinkin, ettei koulua voitu pitää koulutilojen ollessa liian kylmiä. Keskikylän kansakoululla oppilaat hoitivat koulun siivouksen ja lämmityksen aina vuoteen 1938 saakka, jolloin koululle palkattiin ensimmäinen vahtimestari.

Keskikylän koulun IV-osasto eli luokka, mikä vastaa nykyistä VI luokkaa, vuonna 1942-1943.


Edelliset kertomukset on mukailtu osin Arja Laaksonharjun kirjoituksesta " Keskikylän kansakoulun tapahtumia ja entisten kansakoululaisten muisteloita" Kuvat ovat samasta lähteestä. (Jalasjärven Joulu 1995). Apuna on käytetty myös Keskikylän kyläkirjaa (1997).